Hae
Julia Erica

Maanantai avautuminen

Jos maanantai alkaa omaan jalkaan kompastumisella ja sitä myöden pään seinään lyömisellä niin mitään kovin lupaavaa ei voi välttämättä odottaa loppupäivältäkään. Oikeasti maanantai on yks mun lemppari päivistä, mutta tänään selvästi kohdalle osui surkea sellainen ja luovutin väkinäisen yrittämisen jo joskus puolen päivän tienoilla.
Siitä huolimatta että olen lasten kanssa yleensä pitkäpinnainen ja kärsivällinen, tänään en ole onnistunut siinäkään. Olen löytänyt itseni kiukuttelemasta lapsille muutamaankin otteeseen huoneen siivouksesta ja vetänyt itkupotkuraivaria maassa kun 20 kerran jälkeen lapset vaan sotkevat huonettaan (ja muita huoneita) yhä enemmän. Okei, en nyt ihan ainakaan maannut maassa tai itkenyt, mutta menetin hermoni kyllä huolella ja ensimmäistä kertaa koskaan kaivoin jätesäkin johon rupean lappaamaan leluja jos ne ei siivoudu paikalleen. Pyysin kyllä jälkeenpäin huutamista lapsilta anteeksi ja hekin tuntui ymmärtävän/ taas muistavan ettei homma toimi niin leluja otetaan vaan hyllyistä siivoamatta paikalleen. Eikä siis kyse ollut ainoastaan tän päivän sotkuista, vaan oikeastaan koko viikonlopun.
Perus iltasiivoilujen jälkeen hyppäsin nyt tänne läppärille nollaamaan ajatuksia päivästä. Yritin kirjoitella muista jutuista mutta päädyinkin purkamaan tän kun oli mielen päällä voimakkaasti. Tälläisen päivään jälkeen sitä tuntee itsensä niin huonoksi kun on toistamiseen menettänyt hermonsa kunnolla ja päätynyt huutamaaan lapsille ihan liikaa. Varsinkin heti lasten nukahdettua syyllisyys painaa isommin päälle ja mieleen tulee se että lapset on lainassa vaan. Sitä vaan ei tunnu muistavan just sillon kun päivän vauhti on päällä ja kierrokset nousee.
Taidan keittää vielä iltateet ja hengitellä syvään täydessä hiljaisuudessa ja kun mieli on rauhoittunut hyppään kirjan kimppuun. Josko sitä huomenna olisi taas vähän vanhempi ja fiksumpi. Tai ainakin vanhempi.

Kohti pakkasia – Lasten talvivaatteet

Kaupallinen yhteistyö Jollyroomin kanssa

Kerrankin oon ajoissa! Nimittäin toppavaatteiden kanssa. Tai sitten lumi on myöhässä, mutta väliäkös sillä. En tiedä miksi mulla tuppaa aina jäämään lasten ulkovaatteiden hankinta viimetippaan. Aivan sama onko kyseessä kesä vai talvi, niin aina löydän itseni panikoimasta lasten vaatteiden kanssa sillon vasta kun niitä tarvittaisiin NYT HETI. Yhtenä vuonna tilasin Eeville toppahaalarin marraskuussa Inglesin auringon alla kun sain sinne viestin että täällä on kunnon kinokset. Ostinkin samana talvena vielä jemmaan seuraavaksi talveksi toisen puvun, ja niinhän siinä kävi että se oli väärän kokoinen sitten sillon kun se oli tarkoitus ottaa käyttöön. Siispä superisti ennakkoonkaan ostaminen ei oo niin mun juttu. Lasten kasvun ennakoiminen on vaan niin hankalaa ja noiden meidän tyttöjen kanssa ei auta edes neuvolakorttien vertailu, kun molempien ruumiin rakenne on niin erilainen samoten kun kasvuvauhti. 

Viimeksi keväällä kirjoitin lasten ulkoilutamineista ja niistä tyttöjen vaaleanpunaisista kurahaalareista onkin kyselty Instagramissa ihan jatkuvalla syötöllä. Me ollaan oikeastaan huhtikuusta käytetty niitä joka päivä tänne marraskuulle asti (lukuunottamatta helteitä) ja mahdollisesti käytetäänkin ihan sinne asti kun lumet on kunnolla maassa. Ne on kestänyt hyvin soralla leikkimisen, pitänyt veden ulkopuolella vaikka lapset on istunut lätäkössä ja viimeisimpänä koettelumuksena ne piti lapset lämpimänä Kuusamossa kun tehtiin lumiukkoja ensilumessa. Siispä lähdinkin nyt enemmän kun mielelläni kokeilemaan myös Nordbjørnin toppatamineita. 

Tänä vuonna päätin käyttää mielikuvista lasten toppavaatteiden värien kanssa, mutta järki sitten voittikin ja päädyin mustiin. Se siitä mielikuvituksesta. Vaikka meillä lapset remuaakin vaatteissa kun vaatteissa missä vaan, niin ajatus vaaleiden toppavaatteiden jatkuvasta pesemisestä ei houkuttanut mua mitenkään päin. Siispä edellisvuosista viisaantuneena tilasin ne mustat, sen toivossa ettei niissä tahrat näy.  Ehdin muutamista facebook-ryhmistä lukea kokemusta noiden toppavaatteiden mitoituksesta ja tilasinkin sitten n. 80 senttiselle Aadalle 90cm haalarin ja n. 104 senttiselle Eeville 110cm haalarin. Eevin haalarin koko meni ihan nappiin mutta Aadalla on kyllä vähän liikaakin kasvuvaraa. Nämä meidän haalarit on malliltaan Nordbjørn Nordkap ja mitoitukseltaan on siis ehdottomasti reilu.  Kävely kyllä onnistuu ja vyötärön kiristys tarrallisten hihansuiden ja lahkeiden kanssa pelastaa paljon, mutta jälkiviisaana olisin ottanut koon pienempänä. Näillä nyt mennään kuitenkin ja onneksi Aada on sen verran pieni vielä että varmasti ehtii kasvaa kuluvan talven aikana. 

Valkkasin myös tytöille hanskat ja hattu-paketit, jotka olikisin sitten naftimpaa mitoitusta ja Eevin 2-4v hattu on vähän liian pieni hälle. No, siitä huolimatta hän haluaa käyttää hattuaan ja huusikin heti sen nähdessään että ” Apua, sainko oman poliisihatun!” 

Tosi toimiin ei olla vielä päästy haalarien kanssa koska lunta ei tosiaan näy missään, mutta ainakin vesi pysyi hyvin poissa ja lapset lämpiminä. Tytöillä oli alla myös Nordbjørnin Merinovillaset aluskerrastot jotka otettiinkin heti käyttöön päivittäiseen ulkoiluun, sillä viime vuotiset merinovillat kävi pieniksi ja ollaan muutamassa vuodessa huomattu sen olevan paras kerros suoraan ihoa vasten. Eetukin on kiitellyt omasta merinopaidastaan pitkin syksyä, ostin sille siis joululahjaksi sellaisen viimevuonna ja nyt syksyllä se vasta pääsi käyttöön. Ehkä siis tänä vuonna mäkin esitän Joulupukille hentoisen toiveen merinokerrastosta.

Kenkien suhteen mennään toistaiseksi kumppareilla, mutta kireämmille pakkasille meiltä löytyy jo nuo pinkit Nordbjørn Iceman Talvisaappaat. Kyllä nekin näytti vettä pitävän ainakin muutamien lätäkköhyppyjen verran, mutta ajattelin säästellä niitä kovemmille pakkasille. Mulla on itselle myös etsinnässä jotkut loskarien tyyliset kengät ja samalla ajattelin ehkä hommata lapsille vastaavat, koska suomen talvi on aika loskainen. 

Tälläsellä Combolla me jäädään nyt odottelemaan lunta ja sitä kunnon talvea! Minkälaista toppavermettä teiltä löytyy talveksi? Ja ootko sä sellanen joka hommaa aina ennakkoon talvivaatteet vai viime tingassa jo melkein myöhässä?

Hyvät isänpäivät sinne ruudun toiselle puolelle!