Hae
Julia Erica
Kaupallinen yhteistyö

Kahden tytön yhteinen huone!

Kaupallinen yhteistyö: Jollyroom

 

 

 

 


Vasta kun lapset oppivat nukkumaan omassa huoneessaan niin pienen järjestyksen vaihdon myötä sattuikin niin että koko huone menikin remonttiin pidemmäksi aikaa. Sain nimittäin näppäränä tyttönä idean maalata yhden (!!) seinän vaaleanpunaiseksi (muistatteko Neito vai Näsiä -postauksen?) ja kun olin ryhtymässä hommiin niin järjenääni, eli Eetu tulikin kertomaan mulle että seinän maalaus ei mitenkään päin nyt sovi. Edelliset asukkaat oli repinyt osan tapeteista pois ja maalannut valkoisella päälle, eli koko seinä oli kauttaaltaan täynnä sellasia tapettiviiruja. Ja kuulemma jos olisin vaan maalannut vaaleanpunaisen siihen päälle niin ne rannut olisi näkynyt kauas. Siispä tapahtui juuri se mitä en missään nimessä halunnut, eli pintaremontti. Joka kesti KAKSI KUUKAUTTA. Seiniä levytettiin uudelleen ja toisia kittailtiin hiottiin ja kittailtiin, sitten odoteltiin että saadaan joku tänne nauhottamaan yksi seinä, ja sitten taas kittailtiin ja hiottiin ja välissä vietin viikon Kuusamossa. Nyt kuitenkin seinät on maalissa ja lattia listat paikallaan. Meidän olisi tarkoitus vielä vaihtaa laminaatti tuonne vinokaton alle missä on nyt muovimatto, eli sinne asti ei listoja vielä vedetty, samoten kun katto tullaan vielä vaihtamaan niin sinne ei myöskään laitettu listoja paikalleen. Mutta hei, iso juttu että meillä on ainakin jossain – ainakin jotkut listat. 😀

 

 

En tiedä mikä mielenhäiriö miehelle iski yhtenä yönä kun hän oli maalailemassa, nimittäin alas tullessaan hän vaan huikkasi maalanneensa koko huoneen vaaleanpunaiseksi. Siitä huolimatta että hän tietää että keväällä viimeistään muutan mieltäni taas järjestyksen suhteen ja lasten huoneesta tuleekin meidän makkari. Mutta niin vain tapahtui ja vaikka itsekkin jännitin tätä lopputulosta niin onhan se hieno! Ja tytöt olivat myös niin innoisssaan vaaleanpunaisesta huoneestaan. Josko siis sinne nukkumaan palaaminen tuntuisi lapsista helpolta nyt kun se on heidän mielestään ihana ja mä oon jaksanut laittaa sitä enemmän.

 

Olin jo aiemmin aloittanut kerrossängyn metsästyksen, niillä kriteereillä että sängyt on normaalia pienempiä ja ne saa tarvittaessa vaikka vierekkäin. Bongasin sitten Roskalava-ryhmästä tämän kriteerit täyttävän kerrossängyn ja muutaman tunnin päästä kannettiinkin jo sänkyjä yläkertaan ja käytiin patjakaupoilla. Ensin me laitettiinkin sängyt päällekkäin ja lapset innostui siitä kovin ja nukkuikin niin muutaman yön, mutta en voinut olla huolestumatta siitä että pienempi saattaa hiljaa herätessään kikkailla sängyn tikkaissa. Lisäksi isompi rupesikin jännittämään niin korkealla nukkumista, siispä suosiolla laitettiinkin sängyt erilleen ja näin mennään nyt ainakin toistaiseksi.

 

 

 

 

Yövaloina tytöillä on Jollyroomilta saadut Minituden valokirjaimet.  Lisäksi kannettiin alakerrasta säkkituoli lähinnä aikuisia  varten huoneeseen, siinä sitten lueskelen illalla kirjoja kun odotan lasten nukahtamista. Tähtikorit näyttää pyörivän huoneesta toiseen etsien vielä melkein 3 vuoden jälkeen paikkaansa, ne on toimittanut virkaa millon missäkin ja nyt toistaiseksi yksi toimii tyttöjen yöpöytänä ja toinen ”sekalelujen” laatikkona. Lisäksi huoneeseen muutti ihana samettinen lasten sohva, joka on myös saatu Jollyroomilta. Alunperin haaveilinkin tuosta sohvasta harmaana, mutta koska seinien piti olla valkoiset ( sitä yhtä seinää lukuunottamatta) ajattelin tuon vaaleanpunaisen tuovan kivasti väriä huoneeseen. No nyt onkin sitten paljon vaaleanpunaista!

 

 

 

 

 

Tyttöjen huoneesta löytyy myös kaksi komeroa joista toisessa on erilaisia leluja odottamassa kirppistä tai leikkejä, toinen ammottaa tyhjänä odottaen lampun korjausta ja ehkä tyttöjen vaatteita sinne. Tällä hetkellä sitä siis käytetään majana johon mennään taskunlampun kanssa. Se on siis niin matala, että en mahdu sinne seisomaan.
Tälläinen nukkumahuone tytöillä täällä! Jos et muista miltä huone näytti aiemmin, niin täältä löytyy muutama suuntaa antava kuva. Siinä siis oltiin juuri muutettu tänne ja huone oli vielä meidän makkarina.

Mistä voimaa arkeen jos ei ulkoilusta?

Instagramin puolella avauduinkin kurjasta mielestä mikä on painanut viimeaikoina. Mitään suurempaa nyt ei ole tapahtunut, vaan niinkuin aina syksyn vaihtuessa talveksi mun mieli mustuu muutamaksi viikoksi. Olenkin viimeaikoina miettinyt mistä se johtuu, ja kaikki päätelmät on osoittanut että pimeys ja sisällä kyhnytys on suurin syy siihen. Kelit on ollut kurjat viime aikoina, on satanut loskaa vaakatasossa naamalle tai on käynyt niin kylmä viima että minä tai lapsetkaan ei olla viihdytty ulkona. Vaikka mikään super ulkoilija en olekkaan, niin kerran päivässä oon tottunut ulkoilemaan jo ihan oman mieleni takia, siis sisällä ollessa en saa mitään aikaseksi ja päätä särkee kokoajan. Tällä viikolla päätinkin että lopetan tän syksymurjotuksen ja alan tekemään taas niitä juttuja mistä saan voimaa päiviin. Pakko ulkoilu säässä kun säässä, hyviä herkullisia ruokia ja leipomista, jouluvaloja ja omaa-aikaa siihen että saan keskeneräiset jutut pois alta. Eikä tippakaan ylimääräistä suorittamista, vaan hyvässä balanssissa myös lepoa. Siis sitä mikä on varmaan kaikkein tärkeintä jaksamisen kannalta, mutta se on se mistä eniten nipistän pois joka päivä. 

Olen pohtinut myös blogin tulevaisuutta viimeaikoina ja sitä mitä tältä enää haluan. Haluaisin laadukkaita postauksia laadukkailla kuvilla, mutta mulla ei ole ollut aikaa niille kummallekin, siis olen jättänyt julkaisematta postauksia kokonaan. Siitä huolimatta en ole valmis hautaamaankaan tätä. Siispä päätin lähteä liikkeelle taas pienestä, en suorita enää mitään tähän liittyen, vaan mielen mukaan kirjoittelen ei niin fiksuja juttuja tai ei niin hyvillä kuvilla. Joka tapauksessa niin, etten enää stressaisi tätä puolta. Ihan hyvä voi nyt riittää.