Hae
Julia Erica

HELSINKI MAALAISEN SILMIN.

Minä olen rakastunut. Ja voi taivas kuinka olenkin. Se tuntuu mahan pohjassa lentävinä perhosina ja uteliaisuutena kaikkea uutta kohtaan. Tällä kertaa en puhu tuosta ukostani, joka edelleen saa mun sydämen heittämään kuperkeikkaa, tai lapsestani, jonka haluaisin hukuttaa tuhansiin rakkauden täyteisiin pusuihin, vaan nyt puhun kaupunkirakkaudesta Helsinkiä kohtaan.
Kun olin 12-vuotias ilmoitin isälleni muuttavani Helsinkiin, huomenna tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Kun rupesin tapailemaan Eetua 18-vuotiaana, keskustelimme vesisateessa siitä minkälaisia ihmisiä olemme ja mistä haaveilemme. Kättelin Eetua ja sanoin ” Moi, olen Julia. Olen allerginen vehnälle ja kiukuttelen paljon. Sotken kuin pieni lapsi ja vaatekaappini on aina lattialla. Joskus jonain päivänä muutan Helsinkiin.” Mikään muu noista asioista ei ole muuttunut, paitsi vehnäallergia hellitti. Helsinki kuume on edelleen, tosin polttavampana kuin koskaan aijemmin.
Tosiaan, muutama viikko takaperin lähdimme perheen kanssa kahden päivän reissuun Helsinkiin. Miehelläni oli kumpanakin päivänä kahdeksan tunnin koulutus siellä, joten varasimme suosiolla meille hotellihuoneen Radisson Blu hotellista. Mä lähdin Helsinkiin ikäänkuin kulttuurimatkalle ja mies työmatkalle, samaan syssyyn yhdistettiin kuitenkin kiireetön loma arjen rutiineista ihan vain oman perheen kesken. 
Lähdimme matkaan siis torstai aamuna 05:00. Oletimme Eevin jatkavan uniaan autossa, mutta neiti olikin pirteä kuin peipponen koko ajomatkan. Olin sopinut veljeni kanssa että kahdeksalta aamulla olen heidän oven takana, mutta siellähän me heräteltiin väkeä jo seitsemältä. Veljeni toimi meidän matkaoppaana, oli huvittava huomata meidän näkemyserot monissa asioissa, minä tutkin kaupunkia lapsiperheen näkökulmasta, kun taas veljeni paikkallisena sinkkumiehenä.  Kierreltiin viisi tuntia kävellen kaupungilla, kunnes saatoimmme veljeni töihin. Jouduimme vielä odotella Eevin kanssa muutama tunti ennenkuin saatiin hotellihuone, mutta aika kului sujuvasti kauppoja kierrellen ja maisemia ihaillen. 
Hotellille saavuttua virkailija kertoi standardihuoneiden olevan täynnä varauksestamme huolimatta, mutta saisimme samaan hintaan käyttöömme presidentti sviitin. Kieltämättä avattuani hotellihuoneen oven olin hyvin hämilläni, kun huone oli suurempi kuin meidän aikaisempi asunto. 😀 Pian Eetukin saapui koulutuksesta hotellille, ja lähdimmekin uudestaan pyörimään kaupungille. Tuntui ihan kuin olisi ulkomailla, aurinko paistoi ensimmäistä kertaa aikoihin, kaupunki oli äärettömän kaunis ja ihmiset tuntui paljon ystävällisemmiltä.
Illalla palatessamme hotellille Eetu ja Eevi simahti miltei heti, joten mulla oli aikaa istua yksin kuumassa ammeessa palautellen äärettömän kipeitä jalkojani kahdenkymmenen kilometrin kävelyn jälkeen. Vaikka päivisin tuleekin käveltyä paljon, en ole tottunut tuollaisiin matkoihin vaunujen kanssa. Kyllä teki hyvää vain istua  muutama tunti, ottaa rennosti ja juoda lasillinen.
Perjantai aamuna heräilimme Eevin kanssa yhdeksältä. Tilasimme aamiaisen huoneeseen, koska se tuntui huomattavasti helpommalta vaihtoehdolta kuin kiireinen buffet kaksin. Eetu oli siis lähtenyt koulutukseen jo seitsemän jälkeen. Söimme rauhassa ja pakkailimme tavaroita, kun huone piti luovuttaa kahdeltatoista. 
Huoneen luovutuksen jälkeen lähdimme taas kaupungille viettämään aikaa neljäksi tunniksi. Tällä kertaa reissu ei mennyt niin hyvin kuin edellisenä päivänä, Eevi väsyi nopeasti eikä suostunut nukahtamaan vaunuihin. Ulkona satoi kaatamalla, joten ei päästy edes leikkimään puistoihin vaikka tarkoitus olikin. Loppuviimein sain tytön nukahtamaan kaatosateen keskellä mukulakivillä vaunujen hyppiessä. 😀
Reissu oli kaikinpuolin ihana, oli aivan upeaa tutustua paremmin kaupunkiin, oli kiva shoppailla vähän pitkästä aikaa ja ennen kaikkea oli siistiä viettää perheen kanssa aikaa jossain muualla kun kotioloissa. Jatkossa aijomme järjestää Helsinkilomia useammin. Ja se rakkaus Helsinkiä kohtaan syttyä ihan uudenlaiseen roihuun, kiitos siitä Veikalle. 

0 kommenttia

  1. Maria // Love Beyond Words kirjoitti:

    Hotellissa yöpyminen on kyllä aina rentouttavaa, kun ei tarvii siivota! 🙂 Ihanaa, että teillä on ollut kiva reissu täälläpäin! 🙂

  2. Julia // SININEN NORSU JA SAMETTIKARHU kirjoitti:

    Se on kyllä niin luksusta olla siivoamatta ja hypätä nukkumaan kuohkeaan koskemattomaan sänkyyn! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *