Hae
Julia Erica

FLUNSSA

Hah, syytin sunnuntain väsymyksestä niitä minimaalisia kahvikuppeja turhaan. Helppohan se on sormella osoittaa toista (nyt niitä kahvikuppeja) tietämättä mistä kiikastaa. Sori vaan.
Olen siis sairaana. Tuntuu että aivot on kuin kohoava pullataikina, joka ei mahdu turpoamaan
kunnolla kalloni sisällä ja pian siellä räjähtää. Toisin sanoen pää on siis h*lvetin kipeä. Nenä on tukossa yöt ja päivisin nenä vuotaa niin että saan kantaa taskussa wc-paperirullaa. Kuumetta on, mutta en tiedä paljonko. Ei kai sillä lukemalla oo väliä, kun tuntee mittaamatta että sitä joka tapauksessa on. Kauppaan lähtiessä puin Eeville kaikenmaailman myssyjä ja takkeja koska luulin että ulkona on todella kylmä. Soitin Eetulle missä kohtaa on tulossa ja samalla hän päivitteli pirun kuumaa hellepäivää. Mitä, mähän oon aivan jäässä vaikka hiki valuu. Kevyemmät vermeet päälle kauppojen kautta takaisin vällyjen väliin.
Kävin matkalla hakemassa Facebook-kirpparilta ostamani Ted Bakerin iPad kotelon ja Elloksen paketin Siwasta. Tilaamani sateen kestävä takki oli mulle aivan liian suuri ja lähtee samantien takaisin. Pussilakana setit oli hyvät ja fleecetakki tuli todellakin heti tarpeeseen. 
Huomenna tarkoituksena olisi mennä päivällä ottamaan mulle ja Eeville passikuvat ja mennä sen jälkeen neuvolaan. Rokotuksia tiedossa. Eevi oli tänään kuumeisen oloinen, joten saa nähdä miten rokotusten käy. 
Tilasin tänään Eeville netistä muutaman vaatteen, jotka varmasti tulee näkymään neidin päällä usein. Eli kuvia varmasti tulossa niistä heti kun Posteljooni tuo paketit. (Eetu, jos jostain syystä luet tätä, niin varmaan unohdin kertoa sulle. Hups, oli varmasti vahinko. Sori.)
Mun pitäis mennä laittaan vielä kamat valmiiksi aamua varten. Aamua tai päivää , kahdeltatoista äiti tulee meitä hakeen. Ja onneks tuleekin, se saa lohduttaa itkevää tytärtään ja tyttärentytärtään kun rokotuksia laitetaan. On kyllä rikkaus omistaa (hyi mikä sana valinta. Mä omistan sut!) tollanen Äiti, joka auttaa aina kun vaan pystyy. Välillä mä kelailen et rasitanko sitä liikaa mun avunpyynnöillä ”Veisitko neuvolaan, Käyttäisitkö passikuvissa, Lähdetkö käyttään poliisiasemalla täyttään hakemuksia, Mennäänkö salille, Vahditko Eeviä, Käytätkö kaupassa” mutta luotan siihen että se avaa kyllä suunsa jos tarvii. Kylläpäs kuullosti kamalalta toi lista. Onneks tää nyt ei oo mitään päivittäistä tai viikottaista. Eikä aina kuukausittaistakaan. 
Joo, ehkä mä meen vetään lääkkeitä vielä naamariin ja kamat kasaan kun juttu karkaa taas raiteilta..
Hyvää yötä kaikille vielä kukkuville!
Edit: En tiedä miks tää ei tullut eilen illalla pihalle, mutta mä sain tän nyt julkaistua päivän myöhässä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *